Hei Jaakko !
Lähetän tässä vastaukset Iranin tilannetta koskeviin kysymyksiisi 1
luvulla Iranissa alkoi kansannousu. Ennen vuoden 1979 vallankumousta Iranissa vallitsi amerikkalaistyyppinen järjestelmä ja shaahi Muhammad Reza Pahlavi toimi Persianlahden kenraalin roolissa. Samaan aikaan Iranin kansa eli köyhyydessä ja oli jakautunut kahteen yhteiskuntaluokkaan. 1970-luvun loppupuoliskon aikana Iranin kansa alkoi yhä enenevässä määrin osoittaa mieltään hallitusta vastaan. Kansa halusi parempia elinolosuhteita ja vaati hallitusta eroamaan. Kun Yhdysvallat ja Britannia huomasivat, että Iranin kansa ei hyväksynyt shaahin politiikkaa, ne järjestivät vuonna 1978 Guadelofin konferenssin, jossa käsiteltiin Iranin tilannetta. Yhdysvallat ja Britannia pelkäsivät, että Iranin kansa suuntautuu Neuvostoliittoon päin. Tämän vuoksi ne päättivät tukea ajatollah Khomeinia ja islamilaista liikettä. Iranin kansalaisille Khomeini oli tuolloin tuntematon. Konferenssin jälkeen BBC ja CNN tiedotuskanavat esittelivät päivittäin Khomeinin ajatuksia Iranin kansalle. Khomeini muun muassa lupasi Iranin öljytulojen jakamista kansalaisten kesken, jos hän pääsee valtaa. Hän lupasi myös sananvapautta, kansalaisjärjestöjen toimintavapautta ja naisten aseman parantamista. Hän esitti esimerkiksi, että naisten ei olisi pakko käyttää huntua .
Vasemmistolaisella liikkeellä ei ollut käytettävissään tiedotusvälineitä, perusohjelmaa eikä hyvin organisoitua yhteistyötä. Näissä olosuhteissa ajatollah Khomeini kaappasi Iranin kansan vuosia kestäneen kansannousun, joka maailmalla tunnetaan islamilaisena vallankumouksena. Kun Khomeini tuli vuonna 1979 valtaan, hän peruutti kaikki lupauksensa ja hyökkäsi kaikkia kansalaisjärjestöjä vastaan, rajoitti sananvapautta ja määräsi naisille huntupakon. Iranin kansa oli tähän politiikkaan tyytymätön ja alkoi osoittaa mieltään Khomeinin politiikkaa vastaan. Khomeini vastasi protestointiin pidättämällä ja teloittamalla kansalaisia. Khomeinin valtaantulosta tähän päivään saakka on Iranissa pidätetty miljoonia ihmisiä ja teloitettu noin 150 000 ihmistä, jotka ovat taistelleet kansalaisoikeuksien puolesta. Lisäksi noin neljä miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan maasta .
Khomeinin pyrkimyksenä oli laajentaa islamilainen valta ja vallankumous myös Iranin rajojen ulkopuolelle, ensin arabimaailmaan ja sitten asteittain kattamaan koko maapallon. Irakin hallitus koki tämän politiikan uhkana ja hyökkäsi Iraniin vuonna 1980. Tämä Irakin ja Iranin välinen sota kesti kahdeksan vuotta. Amerikkalaiset tukivat molempia sodan osapuolia, koska Khomeini oli lähtenyt valtaan päästyään toteuttamaan omaa poliittista linjaansa, johon amerikkalaiset olivat tyytymättömiä. Kymmenen vuotta Khomeinin kuoleman (1988) jälkeen Iranin hallitus jakautui kahteen ryhmittymään. Toinen ryhmittymä kannatti Khomeinin linjan jatkamista ja toinen ryhmittymä kannatti presidentti Khatamin "vapaamielisempää" linjaa. Khatamin presidenttikausien aikana (1997-2005) Iran ei pyrkinyt aktiivisesti laajentamaan islamilaista vallankumousta maansa rajojen ulkopuolella. Vuonna 2005 valitun presidentti Mahmmud Ahmed Nejadin aikana on kuitenkin palattu Khomeinin linjoille .
Vastaukset kysymyksiin
Kysymys 1.Kuika vakavasti predidentti Ahmajinenadin puheet Israelin ja Amerikkalaisten tappamisesta pitaa ottaa? Ainakin Israelissa ollaa ymmartaakseni hyvin huolissaan. Juutalaisviha on ilmeisesti yleista Iranissa jos presidentti voi lausua tuollaisia julkisesti .
Vastaus: Mielestäni presidentti Mahmmud Ahmed Nejad on kohdistanut puheensa ensisijaisesti Iranin kansalaisille, jotka ovat tyytymättömiä maan islamilaiseen hallitukseen. Iranin työläiset lakkoilevat päivittäin ja opiskelijat ja naiset järjestävät jatkuvasti mielenosoituksia hallituksen politiikkaa vastaan. Mielestäni presidentti Ahmed Nejadin tarkoituksena on lausunnollaan yrittää suunnata Iranin kansalaisten huomio ulkoiseen – Israelista ja Yhdysvalloista kohdistuvaan – uhkaan, pois maan sisäisistä ongelmista .
Kysymys 2.Tavoitteleeko Islamistihallitus mielestanne ydinasetta, vai onko pelko liioittelua .
Vastaus: Mielestäni Iran yrittää kehittää ydinaseita. Ydinasepelote liittyy sekä Iranin sisä- että ulkopolitiikkaan. Ydinaseilla Iranin hallitus voi pelotella protestoivia kansalaisiaan ja vahvistaa omaa kansainvälistä asemaansa ja tukea islamilaisia ryhmiä eri puolilla maailmaa .
Kysymys 3.Mita YK:n turvallisuusneuvoston pitaisi tehda tilanteelle? Kannatatteko aseellista valiintuloa Iranin hallitusta vastaan .
Vastaus: Mielestäni YK:n ei pitäisi asettaa Irania taloussaartoon eikä hyökätä aseellisesti Iraniin, koska näiden molempien toimintatapojen suurin uhri olisi Iranin kansalaiset. Mielestäni YK:n tulisi ensinnäkin vedota kaikkiin maihin, että ne sulkisivat Iranin suurlähetystöt omissa maissaan ja lakkauttaisivat diplomaattiset suhteensa Iraniin. Toiseksi, Iran tulisi erottaa YK:n jäsenyydestä. Kolmanneksi, YK:n tulisi vedota kaikkiin aseita myyviin maihin, että ne eivät myisi aseita Iranin hallitukselle. Jos kansainvälinen yhteisö ja ulkovaltiot eivät tue Iranin hallitusta, on Iranin kansalaisilla paremmat mahdollisuudet kaataa islamilainen hallitus .
Helsingissä 19.01.2006
Reza Kamangar
