Reza Kamangar
tiivistelmä luennosta
Kuntoutussäätiön Seminaarissa 7.11.2001 Helsingissä
MAAHANMUUTTAJIEN TILANNE SUOMESSA
Suurin osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on saapunut tänne 1980-luvulta lähtien. Heitä on tullut eri puolilta maailmaa ja ensimmäiset pakolaiset tulivat Chilestä. Iranilaisia ja irakilaisia pakolaisia on saapunut Suomeen enimmäkseen 1990-luvulta lähtien.
Kun ihminen tulee uuteen yhteiskuntaan, elämä täytyy aloittaa aivan alusta. Hän kohtaa monia ongelmia, kuten outo kieli, tuntematon ympäristö ja kulttuuri, ystävien puuttuminen ja ahdistus siitä, kykeneekö aloittamaan uuden elämän. Jokainen maahanmuuttaja on kokenut paljon pelkoa ja stressiä.
Nuoret maahanmuuttajat: Maahanmuuttajanuoret kokevat enemmän ongelmia kuin aikuiset. He joutuvat oppimaan yhtäaikaisesti kahta erilaista kulttuuria kotona ja kodin ulkopuolella. Heillä on taloudellisia ongelmia, vaikeuksia saada oma asunto, työpaikka ja ammatti opiskelun kautta. He kokevat rasismin ja rasismin uhkan erittäin voimakkaana joka päivä. Nuoret mahanmuuttajat kohtaavat rasistisia tekoja enemmän kuin muut maahanmuuttajaryhmät.
Haastattelin erästä 19-vuotiasta maahanmuuttajanuorta. Hänen mukaansa maahanmuuttajanuorista 30 % on töissä ja 60 % opiskelee, opiskelijoista noin puolet ammattikoulussa. Hänen mielestään suurin osa työssä olevista ovat siivous- ja mainosjakelualoilla. Kun kysyin häneltä, mitä hänen mielessään yleensä liikkuu, kun hän on lähdössä kotoa ulos. Hän vastasi: "suomalaiset". Kun pyysin tarkentamaan, hän vastasi: "rasismi". Kun tiedustelin, miksi hän keskeytti koulunsa, hän vastasi: "rasistisen painostuksen vuoksi". Yhdeksän vuoden Suomessa asumisensa aikana hän oli joutunut viisitoista kertaa fyysisen väkivallankohteeksi.
Naiset: Maahanmuuttajanaisten elämässä on monenlaisia ongelmia; uuden kulttuurin kohtaaminen, taloudelliset vaikeudet, uskonnolliset ristiriidat sekä lasten- ja kodin hoitamiseen, avioliittoon, avioeroon ja työhön pääsemiseen liittyviä ongelmia. Eniten näitä ongelmia kohtaavat Aasiasta ja Afrikasta tulleet naiset. Esimerkiksi jos naiset ovat työelämässä, he tekevät toisen työpäivän kotona. Ja lisäksi monet heistä eivät voi käyttää omaa palkkaansa itse. Naiset hoitavat kodin ja lapset ja miehet kodin ulkopuoliset asiat. Uskonto painostaa naisia pukeutumisessa ja vaikeuttaa sopeutumista uuteen yhteiskuntaan. Enemmistö maahanmuuttajanaisista ei tunne omia oikeuksiaan yhteiskunnassa.
Monet maahanmuuttajanaiset kokevat halveksuntaa, pahoinpitelyä ja henkistä kidutusta miestensä taholta myös uudessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajanaisille ei ole helppoa hakea eroa miehestään. Ja niitäkin naisia, jotka ovat eronneet, heidän entiset miehensä voivat edelleen painostaa. Häirintä jatkuu etenkin jos parilla on yhteisiä lapsia. Erään maahanmuuttajanaisen kertomaa: "kun pyysin entistä miestäni hoitamaan lapsiamme kahden kuukauden ajan, hän vastasi, että jos hän ottaa lapset hoitoonsa en sen jälkeen koskaan tulisi näkemään heitä."
Miehet: Maahanmuuttajamiehet haluavat säilyttää oman aikaisemman roolinsa. He haluavat vastata perheestä taloudellisesti ja kulttuurisesti ja säilyttää oman valta-asemansa. Jos miehen asema murenee, on se hänelle kova isku.
Yleensä maahanmuuttajamiehet eivät voi uudessa yhteiskunnassa jatkaa entisessä ammatissaan. Yhteiskunnan tarjoamat työpaikat maahanmuuttajille ovat yleensä siivoustöitä tai töitä, joissa ei tarvita korkeaa ammattitaitoa. Usein maahanmuuttajat myös työskentelevät ravintola- ja pizzeria-alalla, esim. eläinlääkäri saattaa toimia pizzerian kokkina.
Eläkeläiset: Eläkeläiset ovat unohdetuin mahanmuuttajaryhmä. He eivät pysty enää oppimaan uutta kieltä, saamaan uusia ystäviä ja sopeutumaan uuteen yhteiskuntaan. He usein istuvat kotona, eivätkä juurikaan liiku muualla.
Lapset: Maahanmuuttajalapset helposti syrjäytyvät yhteiskunnassa viranomaisten silmien edessä. Pukeutuminen ei usein ole samanlaista kuin suomalaisilla lapsilla, sallittuja ruokia rajoitetaan ja myös leikkimistä ja kyläilyä suomalaisten kanssa.
Mielestäni on suuri ongelma, jos viranomaiset kunnioittavat jopa sellaisia vähemmistökulttuureja, jotka suoraan loukkaavat ihmisoikeuksia.
Joitakin näkemyksiä maahanmuuttajien kotoutumista edistävistä ja kuntouttavista toimista:
• Viranomaisten taholta tasa-arvoista kohtelua esim. kun nuoret joutuvat rasistisiin välikohtauksiin.
• Yksilöllistä tukea koulutus- ja työpaikan haussa ja asunnon saamisessa maahanmuuttajanuorille.
• Tiedotusta maahanmuuttajille alkoholin, tupakan ja huumeiden vaaroista.
• Opastusta maahanmuuttajanaisille siitä, mitä oikeuksia heillä on ja kuinka niitä voi puolustaa.
• Rohkaista naisia hoitamaan omia asioita viranomaisten ym. kanssa.
• Auttaa maahanmuuttajia löytämään omaa ammattia vastaavaa työtä.
• Suomen kielen tukiopetusta erityisesti aikuisille maahanmuuttajille
Viranomaisten tulisi kiinnittää enemmän huomiota ikääntyneisiin maahanmuuttajiin, auttaa heitä siten, että he esim. alkaisivat enemmän liikkua myös kodin ulkopuolella.
Tulisi kiinnittää huomiota lasten oikeuksiin myös siten, että lasten vanhempien uskonto ym. perinteet eivät aiheuttaisi lapsille kärsimystä ja syrjäytymistä suomalaisesta yhteiskunnasta.
• Fyysisen ja psyykkisen kuntoutuksen tuki erityisesti pakolaistaustaisille maahanmuuttajille.
• Yksilöllinen tuki parantaa aikaisempaa ammattitaitoa tai hankkia uusi ammatti ja työpaikka.
Suomessa asuu noin 1900 iranilaista ja 3100 irakilaista maahanmuuttajaa, joista naisten osuus on noin 45 % (väestörekisterikeskuksen tilasto ulkomaalaisista Suomessa 31.12.2000). Työministeriön arvion (1998) mukaan Suomessa asuvista iranilaisista maahanmuuttajista oli työttömänä 77 % ja irakilaisista%. 93
