Työministeri

Helsinki 20.3.04

Avoin kirjeenne 19.2.2003

 

Irakilaisnaisten ja Iranin ja Irakin työllistämisyhdistys

Olette nostaneet vetoomuksessanne esille maahanmuuttajanaisten tasa-arvon ja ihmisoikeudet suomalaisessa yhteiskunnassa. Olette erityisesti kiinnittäneet huomiota neljään seikkaan, joissa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa loukataan. Nämä neljä ongelmakohtaa ovat kunniamurhat, naisten, jopa alaikäisten tyttöjen pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen ja alle 16-vuotiaitten tyttöjen pakottaminen käyttämään huivia. Vetoomuksessanne vaaditte rangaistuksia edellä mainituista teoista

Kunniamurha

Naisten ja lasten oikeudet ovat Suomessa samat niin suomalaisille kuin muista maista muuttaneille. Kaikki edellä mainitut teot ovat kiellettyjä Suomen lainsäädännössä.. Perusoikeuksien mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (2 luku 7 §), jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu (2 luku 10 §),

Murhasta voidaan rikoslain (39/1889) mukaan tuomita jopa elinkautiseen vankeuteen. Myös murhan yritys on rangaistava teko. Rikoslaki kieltää myös vapauden riiston, laittoman uhkauksen ja pakottamisen. Rangaistus tällaisista teosta voi olla sakko tai kahdesta neljään vuotta vankeutta

Avioliittoon pakottaminen

Avioliittoon pakottaminen kuuluu myös rikoslain mukaan rangaistaviin tekoihin. Avioliittolain mukaan ennen vihkimistä on selvitettävä, ettei avioliitolle ole esteitä, mm. alaikäisyys ja lähisukulaisuus. Vihkimisessä kihlakumppanien tulee samanaikaisesti olla läsnä. Kun kumpikin kihlakumppani on vastannut myöntävästi vihkijän hänelle tekemään kysymykseen, tahtooko hän mennä kihlakumppaninsa kanssa avioliittoon, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi. Vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut edellä kuvatulla tavalla

Suomi pitää ulkomailla solmitut avioliitot pääsäännön mukaan pätevinä. Ulkomaista avioliittoa ei kuitenkaan tunnusteta, jos tunnustaminen johtaisi asianomaisessa tapauksessa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisiin tuloksiin. Näin voi olla asia erityisesti silloin, kun avioliitto on solmittu lapsi-ikäisenä tai kun voidaan osoittaa, että toinen puoliso on pakotettu avioliittoon

Tyttöjen sukuelinten silpominen

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa rikoslain mukaan rangaistava teko. Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen ratifioineet maat (mm. Suomi) ovat sitoutuneet ympärileikkauksen poistamiseen. Lapsen fyysinen koskemattomuus on turvattu erittäin voimakkaasti Suomen lainsäädännössä

Ympärileikkaamisesta tai siinä avustamisesta voi saada teon törkeysasteesta riippuen usean vuoden vankeusrangaistuksen. Näin on silloinkin, jos Suomessa asuva henkilö viedään leikattavaksi ulkomaille. Myös yllyttäjäksi osoittautunut henkilö voidaan tuomita kuten tekijä, vaikka hän ei olisi osallistunut itse toimenpiteen toteuttamiseen. Henkilö, joka etukäteen tietää törkeän pahoinpitelyn olevan valmisteilla, on rangaistuksen uhalla velvollinen ilmoittamaan siitä etukäteen viranomaiselle ja siten ehkäisemään teon toteutuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opettajien velvollisuus on puuttua tilanteisiin, joissa lapsen terveys ja kehitys ovat uhattuja. Tyttölapsen suojelemiseksi on jopa mahdollista ottaa hänet lastensuojelulain mukaisesti huostaan pois vanhempien luota, jos häntä uhkaa tai hänelle on tehty ympärileikkaus. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt esitteen ”Sukuelinten silpominen on Suomessa rikos”. Esite on suomeksi, englanniksi ja somaliaksi ja löytyy ministeriön kotisivuilta, kuten myös muutakin aineistoa ( www.stm.fi ). Ihmisoikeusliiton aloitteesta ollaan tekemässä lakialoitetta, jonka mukaan rikoslain nykyistä pahoinpitelypykälää vahvistettaisiin ympärileikkausten estämiseksi

Huivin käyttö ja uskonnonmukainen ravinto

Perustuslaki suojaa myös uskonnon ja omantunnon vapauden (2 luku 11 §). Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen

Jokaisen oikeudet koskevat myös lapsia itsenäisinä yksilöinä. Sellaiset tavat kuten ruokavaliota koskevien määräysten seuraaminen, erityisten asusteiden tai päähineiden käyttö ovat suojattuja uskonnon harjoittamisena. Lapsen uskonnonvapausoikeuksia käyttävät periaatteessa aikuiset, lapsen huoltajat.

Lapsen itsemääräämisoikeus kasvaa kuitenkin asteittain siten, että 12 vuotta täyttäneen lapsen uskonnollista asemaa voidaan muuttaa vain hänen suostumuksellaan, ja viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien suostumuksella esim. liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä (uskonnonvapauslain 3 §).

Uskonnonvapauteen vaikuttavat kuitenkin myös muut perus- ja ihmisoikeudet. Uskonnonvapauteen vetoamalla ei voi harjoittaa ihmisarvoa loukkaavia ja selvästi oikeusjärjestyksen vastaisia toimia. Uskontoon ja uskonnon tunnusmerkkien käyttöön pakottamisen estää rikoslaki

Vanhempien kasvatusvastuu ja viranomaiset

Suomen lainsäädännössä on annettu vanhemmille vastuu lasten kasvatuksesta. Perheen toimivaltaan tässä tehtävässä ei voi puuttua. Mikäli viranomaiset huomaavat tai heille ilmoitetaan , että lapsen kasvatuksessa on puutteita, voivat he puuttua asiaan olemassa olevan lainsäädännön keinoin. Rikoslaissa kielletystä pakottamisesta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Myös alaikäinen voi ilmoittaa viranomaisille häneen kohdistetusta pakottamisesta tai tehdä siitä rikosilmoituksen

Kotoutuminen

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaan-otosta tukee maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen omaa kulttuuriaan ja uskontoaan säilyttäen. Uskontoja ja niiden edellyttämiä säännöksiä esim. ruokailun suhteen kunnioitetaan mahdollisuuksien mukaan. Siksi kouluissa, päiväkodeissa ja julkisissa tilaisuuksissa pyritään huomioimaan uskontojen vaatimat ruokailusäännökset ja tarjoamaan myös sellaisia ruokia, joita eri uskontojen tunnustajat voivat syödä. Rikoslain pakottamissäännökset koskevat myös tietyn ravinnon käyttöön pakottamista.

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi on tärkeätä, että he heti maahan tultuaan saavat riittävästi tietoa Suomen lainsäädännöstä ja yhteiskunnan toiminnasta ja arvoista. Useimmat edellä mainituista teoista ovat kiellettyjä myös niissä maissa, joista maahanmuuttajat tulevat. Maahanmuuttajien kanssa asioiville viranomaisille ja maahanmuuttajille tarkoitettua kotoutumiseen liittyvää aineistoa löytyy työministeriön kotisivuilta ( www.mol.fi/migration ).

Muita maahanmuuttajanaisten asemaa edistäviä toimia

Maahanmuuttokoulutuksen opetussuunnitelmassa on yhteiskuntatietouden osion opetuksen tavoitteena, että opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan rakennetta, demokratiakäsitystä ja toimintaa. Hän oppii havainnoivaan eroja suomalaisen yhteiskunnan ja lähtömaansa välillä. Hän tuntee Suomen kansalaisten ja maassa laillisesti asuvien maahanmuuttajien perusoikeuksia ja velvollisuuksia. Hän perehtyy erityisesti perheen ja lapsen asemaan Suomessa sekä käsitykseen naisen ja miehen tasa-arvosta

Perusopetuksen opetuskokeilun (2003 –2004) opetussuunnitelmassa on painotettu mahdollisuutta yhdistää perusopetus osaksi maahanmuuttaja-perheen kotoutumisprosessia. Suunnitelmassa korostetaan myös koulun yhteistyötä kotien ja vanhempien kanssa. Perheiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä välitetään myös maahanmuuttajaperheisiin tietoa yhteiskunnan toimintatavoista ja arvoista. Yhteistyössä välittyy myös kouluun päin maahanmuuttajien näkemyksiä, tarpeita ja arvoja

Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan turvakotien asiakasjoukosta maahanmuuttajat olivat lukumääräänsä nähden yliedustettuina. Maahanmuuttajanaiset ja heidän järjestönsä ovat tuoneet esille, että tytöt saattavat olla tiukasti vanhempien valvonnassa ja heidän toimintaansa kodin ulkopuolella rajoitetaan jopa väkivalloin

Maahanmuuttajanaisten aseman selvittämiseksi ja kohentamiseksi on tehty tutkimuksia ja käynnistetty hankkeita. Kehittämishankkeista STAKESin naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyprojekti on päättynyt ja parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä laaditaan kansallista toimintaohjelmaa vuosille 2004 – 2007 naisiin kohdistuvan ja perheissä tapahtuvan väkivallan sekä prostituution ja ihmiskaupan ehkäisemiseksi

Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ETNOssa toimii maahanmuuttaja-naisten ja –perheiden asemaa käsittelevä jaosto, jonka yhtenä tehtävänä on seurata naisten tilannetta ja tehdä aloitteita heidän tasavertaisten mahdollisuuksiensa toteutumiseksi ja epäkohtien poistamiseksi

Ihmisoikeusliitolla on projekti naisten sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi ja silvottujen hoitamiseksi ja kuntouttamiseksi. Monika-Naiset yhdistys auttaa maahanmuuttajanaisia ja –lapsia, jotka ovat joutuneet henkisen tai fyysisen väkivallan uhreiksi. Yhdistyksen työmuotoja ovat päivystävä puhelin, maahanmuuttajanaisille suunnattu tiedottaminen, oikeudellinen neuvonta ja tukihenkilötoiminta sekä oma-apuryhmien perustaminen ja tukeminen

Naisten linja on valtakunnallinen palveleva puhelin, joka antaa ohjausta ja tukea naisille ja tytöille, jotka kokevat väkivaltaa tai sen uhkaa. Palvelua annetaan myös kieli- ja kulttuurivähemmistöille. Euroopan pakolaisrahaston (työministeriö hallinnoi) hankkeilla on rahoitettu monia pakolaisnaisten ja –tyttöjen integroitumista edistäviä projekteja, joilla on ollut heihin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintä ehkäiseviä vaikutuksia

Yhteenveto

Voimassa oleva lainsäädäntö vastaa vetoomuksissa oleviin ongelmakohtiin. Maahanmuuttajanaisten ja –tyttöjen tasa-arvon toteutumiseksi viranomaisten tulee huolehtia, että maahanmuuttajat saavat riittävästi tietoa yhteiskunnan toimintatavoista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Heidän kohtaamaan uhkaan tulee pyrkiä vaikuttamaan tiedottamisen ja koulutuksen lisäksi tehostamalla viranomaisten yhteistyötä. Maahanmuuttaja-naisia ja –tyttöjä tulee rohkaista ilmoittamaan viranomaisille heihin kohdistuneesta uhkasta ja pakottamisesta ja muista väärinkäytöksistä

Viranomaisten ja palvelujärjestelmässä toimivien työntekijöiden tulisi saada peruskoulutuksessaan ja täydennyskoulutuksella tietoa maahanmuuttajien ongelmista, taito tunnistaa ongelmia ja rohkeutta puuttua niihin. Yhteiskunta tukee maahanmuuttajien kotouttamista, odottaa heiltä omaa aktiivista osallistumista kotoutumiseen ja antaa heille mahdollisuuden ylläpitää omaa kieltään, kulttuuriaan ja uskontoaan, silloin kun se ei ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa

Ystävällisin terveisin

Tarja Filatov